Kuluttajan oikeus laatuun

Toukokuu 6, 2012

Vaaleja pukkaa, tällä kertaa valitaan HOK-Elannon edustajistoa. Miettiessäni asiakasomistajan etuja pyörittelen jälleen päässäni kuuluisan suoamlaisen elintarvikkeen laatua.

Missä sitä on, minne se katoaa, saammeko sitä tai osaammeko edes vaatia sellaista?

Jääkaappia kaupassa täyttäessään saa marketissa kahlata läpi hyllyn jos toisenkin. Viimeksi paloi pinna lihalaarien äärellä. Puhtaan, maustamattoman, suolaamattoman ja syötävän näköisen lihan löytäminen oli tehty mahdottomaksi. Maustamaton olikin pienellä painettuna kevyesti suolattua ja vielä pienemmällä painettuna sisälsi 70% lihaa ja loput suolavettä. Hip hurraa. Ja kun en halunnut tarjousmarinadia, jossa saattoi olla yli puolet lihaan verrattavaa materiaa tai teurasjätettä, niin melkolailla vaikeaksi kanafileen ostaminen oli tehty.

Valmisruokia, eineksiä, helppoja ja nopeita suikaleita. Suit sait nopeaan, halvalla valmista vai roskiin? Uutisoidun tutkimuksen mukaan kotitalouksissa päätyy julmettu määrä ruokaa roskiin. Koko tuotanto- ja valmistusketjun osalta suurin hävikki tulee kuluttajan jääkaapista. Enkä kyllä yhtään ihmettele, kun katson pakkauskokoja ja ennen kaikkea niiden sisältöä.

Huomaan jälleen haikailevani Puolan hypermarketin valikoimaa. Lihatiskin äärimmäisestä nurkasta löytyi kahta lajia valmiiksi maustettua lihatuotetta ja muuten koko rivi oli toinen toistaan komeamman näköistä peruslihaa. Kalkkunaa, kanaa, possua, nautaa, lammasta. Luullista ja luutonta, roippeista ja rasvoista siivottuja kalkkunan fileitä sievissä pinoissa. Ilman liemiä, kevyttä suolausta ja lisäaineita. Ei einesrivejä vaan marketin sisällä oleva oikea ja kunnollinen kalatiski. Valmiiksi pakatut juustosiivut eivät tarkoittaneet yksittäispakattuja aamupaloja vaan juustotiskin emännän tahkoista päivän mittaan vetämiä siivuja 2, 5, 10 siivun pakkauksissa. Ja se valikoima…

Raaka-aineita, joista sormet syyhysivät päästä kokkaamaan Ruokaa eikä pelkkää vatsantäytettä.

Miten tähän on tultu? Kuluttajatko vaativat tätä? Haluavat helppoutta, nopeutta, edullisuutta? Vai onko meidät jotenkin saatu uskomaan haluavamme tätä? Aitojen, puhtaiden raaka-aineiden löytäminen lähikaupasta tuntuu välillä salapoliisintyöltä.

Oman ongelmani olen ratkaissut suurella arkkupakastimella. Syksyllä tilaan paliskunnasta valmiiksi paloitellun poron, haen luomutilalta pakatun possun puolikkaan ja toiselta luomutilalta pitkin vuotta viljatuotteet, munat ja juurekset. Vaatii oman auton, mutta niin vaatii markettikin. Kilohinnoissa osa päihittää tarjousjauhelihan, mutta taloutta on vähän suunniteltava etukäteen ostaessaan ja maksaessaan vuodenkin lihat kerralla. Mutta tiedän mitä syön, missä kana kuopsuttaa maata ja millä pellolla leipäjauhoni on kasvanut.

Tämä on oma hiljainen kapinani meille valmiiksi pureskeltua tarjontaa vastaan. Kuitenkin mietin miksei tämä ole mahdollista lähikaupan hyllyltä haettuna? Tällä hetkellä näidenkään tuottajien ei tarvitse myydä laatutavaraansa tukkuportaaseen, sillä asiakkaat löytyvät muutenkin. Jonoksi asti.

Hallituskiimaa

Kesäkuu 19, 2011

Hurmostila ja kesto-orgasmi on nyt saavutettu. Monipäinen joukko nuoria poliitikkoja on ollut elämässään ensimmäistä kertaa hallitusneuvotteluissa. Hei, ymmärsiväthän kaikki. HALLITUSNEUVOTTELUISSA! Säätytalolla. SÄÄ-TY-TA-LOL-LA.

Lopputuloksena edessä on hallitusohjelma kokoomusvetoiseen hallitukseen. Ja ennen ministerinimityksiä jo puolustetaan hurmoksella hallitusohjelmaa. Kuten on puolustettava jatkossakin, jos hallituksessa istumme. Eikä niissä päätöksissä ole aina punavihreää reunaa, ehei, sinisiä ne ovat.

Nummi-Pusulassa on arvioitu, että lakisääteisten palvelujen tuottamiseksi kunnan veroprosentin olisi oltava noin 25. Kuluvana vuonna teimme kolmannen peräkkäisen positiivisen tuloksen kylläkin pääasiassa sekä kunnallisveroprosenttia että kiinteistöveroa korottamalla. Valtionosuuksiakin tuli budjetoitua enemmän ja erikoissairaanhoidon menot olivat pienemmät, kun taisivat tulla kaikki potilaat niin hyvin hoidetuiksi tai ”hoidetuiksi” jo Karviaisen kiemuroissa.

Jos itsenäisenä aiomme pyristellä, lienee kunnallisvero sitten nostettava samantien 30:een. Ainakin hallitusohjelmaa lukemalla näin näyttää käyvän meillä ja monessa muussakin pikkukunnassa.

Kuntatalouden keskellä räimiessäni voin sanoa suoraan, ettei näytä hyvältä. Näyttää aika perkeleellisen pahalta. Kuntakartta rätisee ja paukkuu tulevina vuosina ja kovaa. Pienissä maaseutuvaltaisissa kunnissa, joissa kunnallisverotulo asukasta kohden on alhainen ja pää pysyy juuri ja juuri pinnalla valtionosuuksien ja yhteisöverojen kautta, on pian nykyistä suurempia vaikeuksia lakisääteisten palvelujen tuottamisessa. Ihan hieno kuntaohjelma ilman pakkoliitoksia. Kehu kehu.

Työttömyysturva nousee nyt 100 eurolla ja toimeentulotuen perusosa 25 euroa. Samalla polttoaineet kallistuvat entisestään myöskin veronkorotusten myötä, jolloin korotuspainetta tulee matkalippujen hintoihin. Ai niin, eihän näillä tuppukylillä pääse julkisilla minnekään, koska sitä palvelua ei ole olemassa, vaan on oltava oma auto. No, ajat, jos on varaa. Lääkekorvattavuuksia lasketaan. Pärjää sitä ilman lääkkeitäkin ja kuolevatpahan turhan paljon julkisia palveluja käyttävätkin samalla nopeammin. Ohjelmaan on kirjattu yhteinen maksukatto lääkkeille ja kunnallisille terveydenhoitokuluille. Euromääriä  ei ole kirjattu minnekään eli nykyisten kattojen suora yhteenlaskukin on hallitusohjelman mukainen.

Vinhaa on myös se, että samalla kun valtionosuuksia kunnilta vähennetään, sälytetään näille lisää kustannuksia mm. juuri toimeentulotuen nostolla ja omaishoidontuen ehtoja yhtenäistämällä. Omaishoidontuen yhtenäistämisen olisi tapahduttava Kelassa, ei kunnissa, joissa rahat eivät riitä nytkään.

Neuvottelut on nyt käyty ja on hyvä hetki astua oppositioon. Jos Kataisen hallitusyritys kaatuu siihen, niin tuskin suurtakaan mielipahaa tuntisin. Ja ellei kaadu, on ohjelmassa sellaisia asioita, joiden puolesta voimme eduskunnassa äänestää ja paljon sellaisia, joiden läpimenoa voimme hallituksen ulkopuolella uskottavasti vastustaa.

Aviomieheni jo tuossa ilmoitti, että eroaa puolueesta, jos hallitukseen joo joo -miehiksi menemme. Niin, pitääkö meikäläisen paikallisosaston puheenjohtajana myös aloittaa hurmoksellinen hallituksen toimien puolustelu. En taida taipua.

Hienosti neuvoteltu, ei siinä mitään. Mutta nyt on aivan sama, mitä seinien sisällä on puhuttu, selvitetty tai tarkoitettu. Nyt on olemassa 89 sivua paperia, jonka teksti ratkaisee ja johon jatkossa vedotaan.

Mistä oikaistaan ja mitä oikaistaan?

Kesäkuu 14, 2011

Nummi-Pusulan kunnallispolitiikka pitää mielen virkeänä eikä harrastemahdollisuuksista ole pulaa.

Olen jättänyt Nummi-Pusulan kunnanhallitukselle alla olevan 21.4.2011 päivätyn oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus koskee 4.4.2011 olleen kunnanhallituksen kokouksen 93 §:ää. Oikaisuvaatimuksessani vaadin oikaistavaksi kunnanhallituksen vaalia sekä kunnanhallituksen puheenjohtajiston vaalia. Lisäksi vaadin selvitettäväksi hallituksen jäsenen ja varajäsenen vaalikelpoisuutta hallitukseen.

Kuinka ollakaan hallituksen varajäsen toimitti kuntaan 30.4.2011 päivätyn eropyyntökirjeen ja hänelle myönnettiin ero luottamustehtävistä kunnanvaltuuston kokouksessa 13.6.2011. Muut oikaisua odottavat kohdat eivät kuitenkaan ole vieläkään korjaantuneet.

Oikaisuvaatimukset on kuntalain  89 §:n käsiteltävä viipymättä. Henkilökohtaisesti odotan mielenkiinnolla, kuinka monta kuukautta on kunnanhallituksemme mielestä viipymättä. Oikaisuvaatimukseni jälkeen kunnanhallitus on nimittäin kokoontunut 2.5., 23.5. ja 6.6. Näinä kolmena kertana oikaisua ei ole vielä käsitelty. Jään siis edelleen odottamaan.

”Nummi-Pusulan kunnanhallitus

Siipoontie 1

09810 Nummi

Oikaisuvaatimus

Kunnanhallitus 4.4.2011 § 94

Vaadin oikaisua Nummi-Pusulan kunnanhallituksen § 94 kunnanhallituksen asettaminen vuosiksi 2011-2012 ja kunnanhallituksen jäsenten vaali sekä puheenjohtajiston valinta vuosiksi 2011-2012.

24.1.2011 käydyssä vaalissa kunnanhallituksen varajäsenistössä ei toteutunut tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuunottamatta olla vähintään 40 % naisia ja 40 % miehiä. Nummi-Pusulan kunnanhallituksessa on 9 jäsentä ja heillä yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä, jolloin toimielimessä on myös varajäsenistä oltava naisia ja miehiä vähintään 4. Tehdyssä päätöksessä kunnanhallituksen jäseniksi valittiin vaalilla 5 miestä ja 4 naista ja varajäseniksi 6 miestä ja 3 naista. Kunnanvaltuuston päätöksessä ei todettu tai tarkastettu tasa-arvolain toteutumista, jolloin kunnanhallituksen jäsenten vaali on suoritettava uudelleen ja valittava kunnanhallitukseen 9 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi 2011-2012.

28.2.2011 pitämässään kokouksessa kunnanvaltuusto myönsi eron varajäsen Aulis Mattilalle, mutta hallituksen laillisuutta tai tasa-arvolain toteutumista ei ole käsitelty. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan mikäli tasa-arvolain 4 a § ei toteudu, on toimielimen vaali käytävä uudestaan. Pykälän otsikkona 28.2.2011 oli: ”KUNNANHALLITUKSEN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2011 – 2012 JA JÄSENTEN VAALI VUOSIKSI 2011 – 2012 – ERON MYÖNTÄMINEN AULIS MATTILALLE KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ ”. Valtuuston käsittelyssä pykälässä ei siis millään tavoin käsitelty kunnanhallituksen vaalia uudelleen vaan pelkkästään eron myöntämistä yhdelle varajäsenelle. Kuitenkin Kunnanhallituksen 4.4.2011 käsittelyssä § 94 otsikkona on tarkoitushakuisesti: ”KUNNANHALLITUKSEN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2011 – 2012 JA JÄSENTEN VAALI VUOSIKSI 2011 – 2012 – ERON MYÖNTÄMINEN AULIS MATTILALLE KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ – VAALIN UUSIMINEN”.

Lisäksi liitteen mukaisessa Kuntaliiton yleiskirjeessä 34/80/2008 kohdassa Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat:

”Toimielimen kokoonpanoa koskevat erityiset vaatimukset

Myös laissa voidaan asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, jotka on otettava vaalissa huomioon. Esimerkiksi tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on tällainen (ks. edellä oleva teksti). Jos toimielimen kokoonpano ei ole tasa-arvolain 4 a §:n mukainen, vaali on toimitettava uudelleen.” (Liite 2)

Myös kunnanhallituksen jäseniksi valituista on valittava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja uudelleen, koska päätös valinnasta 24.1.2011 oli lainvastainen. Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja tulee valita samalla vaalilla Kuntalain 20 § ja 60 § 1 mom mukaisesti.

Kunnanhallitus ei ole ottanut esityksestä huolimatta § 94 asianmukaiseen käsittelyyn.

Lisäksi kunnanhallitukseen valittujen jäsenten ja varajäsenten vaalikelpoisuus on tarkastettava ja mikäli kaikki jäsenet eivät ole vaalikelpoisia, ei heitä voida valita kunnanhallitukseen ja he menettävät vaalikelpoisuutensa kunnavaltuustossa ja heidän luottamustoimensa päättyy.

Kunnanhallitukseen vaalikelpoisuus määritellään kotikunnan mukaan kuntalaissa 33 §:ssä, eikä maistraatin tekemä kotikuntaratkaisu sido oikeudellisesti muita viranomaisia. Tällä perusteella hallituksen varajäsen Jaana Sudensaaga ei ole vaalikelpoinen kunnanvaltuustoon eikä kunnanhallitukseen, sillä hänen tosiasiallinen asuinkuntansa ei ole Nummi-Pusula. (Liite 3)

Kuntalain 34 §:ssä määritellään vaalikelpoisuus kunnanvaltuustoon ja 1 mom. 4 kohta määrittelee kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt rinnastettaviksi kunnan palveluksessa oleviin henkilöihin. (Liite 4)

Kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen varsinainen jäsen Pirjo-Leena Forsström on kuntayhtymä Luksian Lohjan Nummentien ammattiopiston rehtori ja viranhaltijana kuntayhtymän hallituksessa, ja siten hän ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan kunnanhallitukseen. (Liite 5)

Johanna Puranen

21.4.2011 Nummi-Pusula

Liitteet

1 Ote pöytäkirjasta

2 Kuntaliiton yleiskirje 34/80/2008 s. 17-18

3 Kunnat.net, Oikeustapausselostus: Kotikunnan määräytyminen ja yleinen vaalikelpoisuus

4 Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2008 Vaalikelpoisuus valtuustoon s. 15-16

5 Kuntayhtymä Luksian organisaatio ja toimielimet

Nummi-Pusula – luonnollisesti lähellä

Kesäkuu 14, 2011

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2010 esittely

Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto

13.kesäkuuta 2011

Hyvät kunnanvaltuusto ja muut läsnäolijat

On tullut aika luoda yleissilmäys vuoteen 2010. Tarkastuslautakunnan näkemykset löytyvät teille jaetusta arviointikertomuksesta, jossa käydään läpi kunnan yleistä tilannetta hallinnollisesti ja taloudellisesti ja vuonna 2010 tarkemman tarkastelun alla olleita teknistä ja sivistyslautakuntaa. Muu tarkastuslautakunta seisoo takanani kylläkin turvallisen välimatkan päässä.

Valtuutetut, tämä on jälleen hyvä paperi. Tästä voimme kaikki lukea, kuinka päin seiniä kunnassamme asiat ovat, hivenen diplomaattisemmin muotoiltuna kylläkin tarkastuslautakuntamme sihteerin Raimo Vainio-Kailan ansiosta.

Kunnan väkiluku on kasvanut ja itse voin olla tyytyväinen Hyrsylänmutkamme vastatessa 13 % koko kunnan väkiluvun kasvusta.

Verotulot kunnassamme ovat nousseet kiitos veronkorotusten. Rahaa tulee kuitenkin paljon vähemmän kuin sitä ehdimme vuoden aikana kuluttaa. Kattamatonta alijäämää on edelleen lähes miljoona, vaikka tilinpäätös olikin viime vuonna yli 650 tuhatta euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen olisi oltava vuosittain 1,2 miljoonaa ylijäämäinen, jotta investoinnit voitaisiin rahoittaa ilman lainaa. Kunnanhallitus ei ole myöskään laatinut talouden tasapainotusohjelmaa, johon kuntalaki velvoittaa.

Karviainen syö omat ja varastetut, eikä kellään tunnu olevan mitään todellista halua tehdä asiantilalle mitään. Missä on kuntamme edustus Karviaisen hallituksessa ja tarkastuslautakunnassa? Mitä te olette omalta osaltanne tehneet himmelin kuriin saamiseksi? Kulkevatko jäsenemme Karviaisen tarkastuslautakunnan kokouksissa, joissa räksytyksestä ja kritiikistä olisi jotain konkreettista hyötyäkin? Todellisia toimia tarvitaan.

Karviaisen hyvä toiminta ei ole pelkästään sitä, pääseekö alueen asukas lääkäriin riittävän nopeasti. Pelkkien mammuttimaisten budjettiylitysten lisäksi kyse on Karviaisen työntekijöiden hyvinvoinnista ja Karviaisen tarjoamien palvelujen laadusta. Ennaltaehkäisevä perhetyö lakkautettiin, työntekijät saavat tietää tulevista muutoksista paikallislehtien sivuilta ja ruohonjuuritason osaaminen hukataan hallinnon portaisiin. Lastensuojelumenotkaan eivät näillä toimintatavoilla tule laskemaan. Ennaltaehkäisystä säästämällä, ensimmäiseen avunpyyntöön kielteisesti vastaamalla, on edessä isommat ongelmat ja kuluerät. Sekä palvelujen tarvitsijat että työntekijät etsivät reittejä tullakseen kuulluiksi ja itsekin olen näitä yhteydenottoja saanut. Elinkaarimalli eri linjoineen ei valitettavasti näytä toimivan, sillä harva arjen ongelma solahtaa sievästi omaan yksittäiseen lokeroonsa. Jos linjat eivät keskustele keskenään, jää apu liian usein saamatta.

Samaan aikaan erityissairaanhoitomenomme ovat olleet yli puoli miljoonaa budjetoitua pienemmät. Pirulliseen mieleen nousee ikävä ajatus, mikä rooli Karviaisella on tässä? Valitettavasti tarkastuslautakunnan ei ollut mahdollista arvioida näiden palautusten ja esimerkiksi Nummen hautausmaan välistä yhteyttä.

Kuntaliitosselvityksen juna kulkee vakaasti eteenpäin. Merkillepantavaa on, ettei tavoitteena taida olla sen kummallisempi saavutus kuin liitos Lohjan kanssa. Neuvotteluille ei ole yhteisesti asetettu mitään tavoitteita tai reunaehtoja. Tärkeintä lienee ollut, että jokainen pääsee ison pöydän ääreen ns. neuvottelemaan ja tuntemaan itsensä tärkeäksi.

Ovatko kuntaliitoshalut kuntamme alasajon takana? Luottamushenkilö- ja viranhaltija-organisaatiota yritetään lamauttaa tappelulla, valittamisella ja oikaisuja lykkäämällä.

Kaikkien lautakuntiemme puheenjohtajina aloitti 2009 kyseisen lautakunnan ensikertalaiset. Osassa lautakunnista olemme selvinneet haasteesta melko hyvin, mutta sivistyslautakunta poikkeuksellisen eripuraisella toiminnallaan kiinnitti tarkastuslautakunnankin huomion. Tapaus Koisjärvi on kokonaan oma lukunsa, josta tekninen lautakuntakin sai osansa ja vuokrakulut on tilintarkastuspöytäkirjassakin huomioitu ylimääräisenä kulueränä. Sopii myös miettiä, onko koko toimielin jo menettänyt luottamuksensa yksittäisen jäsenensä ansiosta?

Henkilöstön jaksaminen on kunnassamme koetuksella lomautusten ja huonon johtamisen ansiosta. Osa luottamushenkilöistä kantaa itsekin kortensa kiitettävästi kekoon, jotta tunnelma olisi pilalla ja kaikilla paha mieli. Lomautuksilla saatu säästö tuleekin hyvin syödyksi sairaspoissaoloilla ja työhyvinvoinnin laskulla.

Oikein mikään ei tunnu olevan kunnossa, mutta muuttaako kuntaliitos mitään? Ei kuntaliitoksessa Nummi-Pusulan alueen väestöä ja kunnallispoliitikkoja kuitenkaan saada vaihdettua.

Yhteistyö ajaisi yhteistä etuamme paremmin kuin ajojahti ja kiusanteko. Niin sivistyslautakunnassa kuin kaikessa muussakin toiminnassamme. Hallituksen toimintaa värittää tempoilu. valituksiin ja lillukanvarsiin sotkeutuminen. Talous ja suuret linjat ovat hukassa, ehkä hallituksen roolikin. Onko kaikki toiminta päätöksenteko ja kehittyminen jäädytetty liitospäätöstä odottaessa?

Kun äiti ei olekaan pyhä

Huhtikuu 16, 2011

Lapsensa voi menettää kuolemalle, mutta näin käy liian usein myös eron myötä, jolloin isällä ei ole mitään mahdollisuuksia edes tavata lastaan, vaikka haluaisi.

Julkinen keskustelu pyörii usein niissä isissä, jotka hylkäävät lapsensa erossa. Kuitenkin niitä isiä, jotka pyyhitään pois lastensa elämästä keinolla millä hyvänsä, on liian paljon. Kuinka tasapainoisia aikuisia näistä lapsista sitten kasvaakaan? Kyseessä on suuri ongelma, jolle on löydettävä konkreettisia ratkaisuja, sillä vuosittain oikeusasteisiin päätyy noin 3000 huoltoriitaa. Kyse on sadoista tuhansista ihmisistä: riitaisan eron kokeneista lapsista, jotka kasvavat aikuisiksi.

Norjassa on käytössä ns. Follo-malli, jossa huolto- ja tapaamisoikeutta koskevaan oikeudenkäyntiin osallistuu lapsipsykologi, jotta lapsen etu oikeasti toteutuisi. Tämä toimintapa tulee saada Suomeenkin, sillä Norjassa malli on todellakin toiminut. Tällä hetkellä mallin kokeilu on aloitettu meillä, mutta nykylainsäädäntömme puitteissa vesitettynä sovitteluversiona, jossa sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Melko selvää on, että riitaa haluava ei sovitteluun suostu.

Suomesta puuttuu tilastointi- tai tutkimustieto siitä, kuinka erotilanteissa lapsen ja vanhemman etu toteutuu ja kuinka perustuslailliset oikeudet toteutuvat. Käräjäoikeuden tuomareiden päätösten tilastointi veisi jo paljon asiaa eteenpäin, mutta myös lastenvalvonnassa tehdyt sopimukset tapaamisista, niiden toteutumisesta ja vahvistetujen elatussopimusten sisältö olisi löydyttävä tilastoituina.

Perustuslakiimme on kirjattuna ihmisten yhdenvertaisuus, lasten oikeuksiin kuuluu, että lapsen mielipide tulee ottaa huomioon häntä koskevissa asioissa ja kansainvälisissä sopimuksissakin on kirjattu perheyhteyden säilyttäminen. Lainsäädännössämme on kaikki tarvittavat elementit, mutta niiden toteutus ontuu. Sosiaalitoimessa on selkeää vinoutumaa ja traditionaalinen taakka äidin paremmuudesta painaa toiminnassa ja päätöksenteossa. Erityisesti Espoo niittää mainetta tältä saralta. Tämän kaiken totesi myös perustuslakivaliokunnan pj Kimmo Sasi Eduskunnan Kansalaisfoorumin tilaisuudessa. Tekoja muutoksen eteen siis todellakin tarvitaan.

Tapaamisoikeuden täytäntöönpano on hidasta ja hankalaa. Sitä täytyy tehostaa eli saada toimeenpano nopeammaksi ja sanktiot vaikuttaviksi. Vaikka lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa, on oikeuskäsittely hidasta. 12 vuotta täyttäneen omaa mielipidettä ei päätöksissä voida enää sivuuttaa, mutta käsittelyjen kestäessä 12-vuotiaaksi ehtivä on jo helposti niin vieraannutettu, ettei hän enää edes halua yhteyttä isäänsä ja yleensä jo pelkääkin tätä.

Löytyykö ratkaisun avaimia sosiaalipuolen arvostuksen, palkkauksen ja pätevyysvaatimusten nostamisesta? Vaihtuvuus ja epäpätevyys on nytkin ongelma. Samalla alalle saadaan hakeutumaan myös enemmän miehiä, jolloin tasa-arvoinen kohtelu toteutuu paremmin. Isojen ikäluokkien ja tässä tapauksessa äitimyytin vallassa olevien eläköityminen tarjoaa todellisuudessa tilaisuuden sille, että isälläkin on oikeus olla tasaveroinen vanhempi.

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehden yleisönosastossa 31.3.2011